Huimaus on tunne, joka voi olla sekä epämiellyttävä että huolestuttava. Toisille se tuntuu siltä kuin huone pyörisi ympäri, kun taas jotkut kuvaavat sitä horjahteluna tai epävakauden tunteena. Huimauksen taustalla voi olla monia eri syitä – harmittomista ja ohimenevistä aina vakavampiin sairauksiin. Siksi on tärkeää ymmärtää, mitä kehossa tapahtuu ja milloin on syytä hakeutua lääkäriin.

Mitä huimaus oikeastaan on?

Huimaus ei ole sairaus sinänsä, vaan oire. Se syntyy, kun aivot saavat ristiriitaista tietoa kehon tasapainoa sääteleviltä järjestelmiltä: sisäkorvan tasapainoelimeltä, näköaistilta ja kehon tuntoaistilta. Kun nämä viestit eivät vastaa toisiaan, aivot eivät pysty hahmottamaan kehon asentoa oikein – ja seurauksena on huimauksen tunne.

Huimausta on monenlaista, ja sen luonne voi vaihdella suuresti. Joku kokee lyhyen pyörähdyksen tunteen, toinen taas voimakkaita kohtauksia pahoinvoinnin ja oksentelun kera. Eri huimaustyyppien tunnistaminen auttaa selvittämään, mistä on kyse.

Yleisimmät huimauksen syyt

1. Hyvänlaatuinen asentohuimaus (BPPV)

Yksi yleisimmistä huimauksen syistä on hyvänlaatuinen asentohuimaus eli BPPV. Se johtuu siitä, että sisäkorvan tasapainoelimessä olevat pienet kalkkikiteet ovat irronneet ja häiritsevät tasapainoelimen toimintaa. Huimaus alkaa usein, kun päätä liikutetaan – esimerkiksi käännyttäessä sängyssä tai katsottaessa ylös. Kohtaukset kestävät yleensä alle minuutin, mutta voivat olla voimakkaita. Onneksi vaiva on usein hoidettavissa yksinkertaisilla asentohoidoilla, kuten Epleyn manööverillä, joita voi oppia terveydenhuollon ammattilaisen ohjauksessa.

2. Tasapainohermon tulehdus

Toinen melko yleinen syy on tasapainohermon tulehdus, joka on usein viruksen aiheuttama. Tällöin huimaus alkaa äkillisesti ja on voimakasta, ja siihen liittyy usein pahoinvointia. Kuulo pysyy yleensä normaalina. Oireet helpottavat useimmiten itsestään, mutta tasapainon palautuminen voi kestää viikkoja. Fysioterapeutin ohjaama tasapainoharjoittelu voi nopeuttaa toipumista.

3. Menièren tauti

Menièren tauti on harvinaisempi, mutta pitkäaikainen sisäkorvan sairaus. Se aiheuttaa toistuvia huimauskohtauksia, kuulon heikkenemistä, korvien soimista (tinnitus) ja paineen tunnetta korvassa. Kohtaukset voivat kestää minuuteista tunteihin. Hoito keskittyy oireiden lievittämiseen ja uusien kohtausten ehkäisyyn, esimerkiksi ruokavalion muutoksilla (suolan vähentäminen) ja lääkityksellä.

4. Matala verenpaine ja verenkierto-ongelmat

Jos huimaus ilmenee noustessa nopeasti ylös, syynä voi olla matala verenpaine. Veri ei tällöin ehdi hetkellisesti aivoihin, ja seurauksena on mustenemisen tunne silmissä. Iäkkäillä ihmisillä huimaus voi liittyä myös heikentyneeseen aivoverenkiertoon tai lääkkeiden sivuvaikutuksiin.

5. Lihasjännitys ja stressi

Monet kokevat huimausta stressin, ahdistuksen tai niska-hartiaseudun lihasjännityksen yhteydessä. Tällöin syy ei ole tasapainoelimessä, vaan kehon jännittyneisyydessä ja hengityksen muutoksissa. Huimaus on usein epämääräistä ja siihen voi liittyä pään puristuksen tai paineen tunnetta.

Milloin hakeutua lääkäriin?

Useimmat huimaustapaukset ovat vaarattomia ja menevät ohi itsestään. Lääkäriin on kuitenkin syytä hakeutua, jos:

• Huimaus alkaa äkillisesti ja voimakkaasti ilman selvää syytä
• Samanaikaisesti esiintyy kaksoiskuvaa, puhehäiriöitä, tunnottomuutta tai lihasheikkoutta
• Huimaus jatkuu pitkään eikä helpota
• Huimauksen yhteydessä ilmenee kuulon heikkenemistä tai voimakasta tinnitusta

Lääkäri voi tutkia tasapainoelimen toimintaa, kuulon ja verenpaineen sekä tarvittaessa ohjata korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille.

Näin voit itse tukea tasapainoa

Vaikka huimauksen syyt vaihtelevat, on monia keinoja, joilla voit itse edistää tasapainon palautumista:

• Liiku säännöllisesti. Liike auttaa aivoja sopeutumaan ja vahvistaa tasapainoa.
• Vältä äkkinäisiä pään liikkeitä, jos sinulla on asentohuimaus – mutta tee ohjeiden mukaisia harjoituksia.
• Huolehdi riittävästä nesteytyksestä ja säännöllisestä ateriarytmistä, jotta verenpaine pysyy tasaisena.
• Pidä huolta levosta ja palautumisesta, jos stressi on osasyy.
• Harjoita tasapainoa esimerkiksi seisomalla yhdellä jalalla tai kävelemällä suoraa viivaa pitkin.

Jos huimaus jatkuu pitkään, fysioterapeutin ohjaama vestibulaarinen kuntoutus voi olla erittäin hyödyllistä.

Læs også:

Milloin korvaoireet ovat harmittomia – ja milloin kannattaa hakeutua lääkäriin?

Kuulo

Korvaoireet ovat yleisiä ja useimmiten vaarattomia, mutta tietyissä tilanteissa ne voivat viitata tulehdukseen tai muuhun sairauteen. Lue, milloin voit odottaa oireiden helpottavan itsestään ja milloin on aika varata aika lääkärille.

Valmis kuulokojeeseen? Näin teet siirtymisestä helpompaa

Kuulo

Kuulokojeen hankinta voi tuntua suurelta muutokselta, mutta oikeilla valmisteluilla ja asenteella siitä tulee luonnollinen osa elämääsi. Lue, miten voit tehdä siirtymisestä kuulokojeeseen sujuvamman ja löytää iloa paremmasta kuulemisesta.

Kuuntele ympäristöäsi: Ymmärrä ja arvioi arkipäiväsi melutasoja

Kuulo

Melu ympäröi meitä kaikkialla – kotona, työpaikalla ja kaupungin kaduilla. Tässä artikkelissa opit ymmärtämään, miten erilaiset äänet vaikuttavat hyvinvointiisi ja miten voit arvioida ja hallita omaa melualtistustasi terveemmän elinympäristön saavuttamiseksi.

Välikorvaongelmat: Tyypilliset oireet ja mahdolliset syyt

Kuulo

Välikorvaongelmat voivat aiheuttaa kipua, kuulon heikkenemistä ja tasapainovaikeuksia. Tässä artikkelissa kerromme, mitkä ovat yleisimmät oireet ja syyt välikorvan vaivoihin sekä milloin on syytä hakeutua lääkärin hoitoon.

Elämää huimauksen kanssa

Monille huimaus on ohimenevä vaiva, mutta joillekin se voi muodostua pidempiaikaiseksi haasteeksi. Se voi vaikuttaa työkykyyn, sosiaaliseen elämään ja itseluottamukseen. Tärkeintä on saada oikea diagnoosi ja sen jälkeen keskittyä kuntoutukseen ja sopeutumiseen. Oikean tiedon ja tuen avulla useimmat voivat palauttaa tasapainonsa – sekä kehossa että mielessä.